Verenpainetauti eli hypertensio tarkoittaa jatkuvasti kohonnutta verenpainetta, jossa yläpaine ylittää 140 mmHg tai alapaine 90 mmHg. Korkea verenpaine rasittaa sydäntä, verisuonia ja munuaisia pitkällä aikavälillä. Verenpainetauti on usein oireeton, minkä vuoksi sitä kutsutaan hiljaiseksi tappajksi. Hoitamaton korkea verenpaine lisää merkittävästi sydäninfarktin, aivohalvauksen ja munuaissairauksien riskiä.
Suomalaisten apteekkien valikoimista löytyy useita tehokkaita verenpainelääkkeitä. ACE-estäjät kuten ramipriili ja enalaprili vähentävät verisuonia supistavien hormonien vaikutusta. Angiotensiinireseptorin salpaajat losartan ja valsartan toimivat samankaltaisesti mutta aiheuttavat harvemmin yskää. Beetasalpaajat metoprolol ja atenolol hidastavat sykettä ja vähentävät sydämen työmäärää. Kalsiumkanavan salpaajat kuten amlodipiini rentouttavat verisuonia. Diureetit eli nesteenpoistolääkkeet kuten hydroklooritiatsidi vähentävät nestekuormaa.
Lääkehoito on verenpainetaudin hoidon perusta, ja lääkkeet tulee ottaa säännöllisesti lääkärin ohjeiden mukaan. Elämäntapamuutokset tukevat lääkehoitoa tehokkaasti: vähäsuolainen ruokavala, säännöllinen liikunta, painonhallinta ja tupakoinnin lopettaminen. Verenpaineen säännöllinen kotimittaus ja lääkärikäynnit ovat tärkeitä hoidon seurannassa ja lääkityksen säädössä.
Dyslipidemia tarkoittaa veren rasva-arvojen häiriötä, jossa LDL-kolesteroli eli "paha kolesteroli" on kohonnut tai HDL-kolesteroli eli "hyvä kolesteroli" on alentunut. Korkeat triglyseridit lisäävät haimatulehduksen riskiä ja edistävät valtimonkovettumatautia. Rasva-arvohäiriöt ovat keskeinen osa metabolista oireyhtymää, joka sisältää myös vyötärölihavuuden, insuliiniresistenssin ja kohonneen verenpaineen. Hoitamaton dyslipidemia johtaa ateroskleroosin eli valtimonkovettumataudin kehittymiseen.
Statiinit ovat ensisijaisia kolesterolilääkkeitä Suomessa. Atorvastatin on tehokas ja hyvin siedetty statiini, joka soveltuu useimmille potilaille. Simvastatin otetaan iltaisin, koska kolesterolin tuotanto on vilkkainta yöllä. Rosuvastatin on voimakkain statiini ja sopii vaikeisiin tapauksiin. Ezetimib vähentää kolesterolin imeytymistä suolistossa ja toimii statiinin lisähoitona. Vaikeimmissa tapauksissa käytetään PCSK9-estäjiä injektioina.
Sepelvaltimotauti syntyy, kun sydäntä syöttävät valtimot ahtautuvat rasvakertymiä sisältävien plakkien vuoksi. Tämä johtaa sydänlihaksen hapenpuutteeseen ja tyypillisiin oireisiin. Rintakipu ja hengenahdistus ovat yleisimpiä varoitusmerkkejä, jotka ilmenevät etenkin rasituksessa. Angina pectoris jaetaan stabiiliin, joka toistuu samanlaisissa tilanteissa, ja epästabiiliin, joka on arvaamattomampi ja vakavampi. Epästabiili angina voi ennakoida sydäninfarktia, joten se vaatii välitöntä hoitoa.
Sepelvaltimotaudin ja angina pectoriksen hoidossa käytetään Suomessa useita tehokkaita lääkeryhmiä. Nitropreparaatit, kuten nitroglyseriini ja isosorbididinitraatti, laajentavat verisuonia ja lievittävät nopeasti rintakipua. Beetasalpaajat vähentävät sydämen työmäärää hidastamalla sykettä ja alentamalla verenpainetta. Kalsiumkanavan salpaajat parantavat verenkiertoa ja vähentävät sydämen hapentarvetta.
Sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisy perustuu riskitekijöiden aktiiviseen hallintaan. Kolesterolin, verenpaineen ja verensokerin seuranta ovat keskeisiä. Säännöllinen lääkitys pitää noudattaa tarkasti lääkärin ohjeiden mukaan. Sopiva liikunta vahvistaa sydäntä ja parantaa verenkiertoa, mutta harjoittelun tulee olla maltillista ja lääkärin hyväksymää.
Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriö Suomessa, ja sen esiintyvyys kasvaa iän myötä. Se lisää merkittävästi aivohalvauksen riskiä, sillä sydämen epäsäännöllinen syke voi aiheuttaa verihyytymien muodostumista. Kammioperäiset rytmihäiriöt ovat harvempia mutta vakavampia, voiden johtaa äkkikuolemaan. Bradykardia eli hidas syke ja takykardia eli nopea syke voivat molemmat aiheuttaa oireita ja vaativat hoitoa.
Suomessa rytmihäiriöiden hoitoon on saatavilla useita tehokkaita lääkevaihtoehtoja. Digoksin on perinteinen lääke sydämen sykkeen hallintaan eteisvärinässä. Amiodaron on voimakas lääke vaikeiden, henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden hoitoon. Flekainidi sopii erityisesti eteisvärinän rytmin palauttamiseen ja ylläpitoon.
Veren hyytymishäiriöt voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia, kuten laskimotukkoksia ja halvauksia. Eteisvärinäpotilailla on suurentunut riski aivohalvaukseen veren hyytymisen vuoksi sydämessä. Keinotekoiset sydänläpät vaativat aina antikoagulaatiohoitoa hyytymien ehkäisemiseksi. Syväsuonitulehdus ja keuhkembolia ovat vakavia komplikaatioita, jotka voivat olla hengenvaarallisia ilman asianmukaista hoitoa. Tromboosiriskin arviointi on tärkeää oikean hoidon valinnassa.
Varfariini on perinteinen antikoagulantti, joka vaatii säännöllistä INR-seurantaa annostuksen säätämiseksi. Uudet suorat antikoagulantit (DOAC) ovat helpottaneet hoitoa, koska ne eivät vaadi laboratiorioseurantaa. Dabigatran (Pradaxa) on suora trombiinin estäjä, joka soveltuu hyvin eteisvärinäpotilaille. Rivaroksaban (Xarelto) käytetään eteisvärinän lisäksi tromboembolian ehkäisyssä. Apiksaban (Eliquis) tunnetaan turvallisesta verenvuotoprofiilista. Hepariini on sairaalahoitoon tarkoitettu lyhytvaikutteinen lääke. Aspiriini toimii ensisijaisena ehkäisynä sydän- ja verisuonitautien riskipotilailla.
Sydämen vajaatoiminta jaetaan systoliseen ja diastoliseen vajaatoimintaan riippuen sydämen toimintahäiriöstä. Tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus rasituksessa ja levossa, alaraajojen turvotukset sekä jatkuva väsymys. Taudin etenemisen hidastaminen on mahdollista oikealla lääkehoidolla ja elämäntapamuutoksilla. Varhainen diagnoosi ja hoito parantavat merkittävästi potilaan elämänlaatua ja ennustetta.
Sydämen vajaatoiminnan lääkehoito perustuu useisiin lääkeryhmiin, jotka täydentävät toisiaan:
Uusi ARNi-yhdistelmävalmiste (sakubitril/valsartan) on osoittautunut tehokkaaksi vaihtoehdoksi perinteisille ACE-estäjille.
Sydämen vajaatoimintapotilaan hoito vaatii säännöllisiä seurantakäyntejä sydänpoliklinikalla tai omalla lääkärillä. Päivittäinen painon seuranta auttaa havaitsemaan nesteen kertymisen varhaisessa vaiheessa. Nesteiden rajoitus voi olla tarpeen edistyneessä vajaatoiminnassa. Influenssa- ja pneumokokkirokotukset ovat tärkeitä infektioiden ehkäisemiseksi, koska ne voivat pahentaa sydämen tilaa merkittävästi.
