Kuivat silmät ovat yleinen vaiva, joka aiheuttaa epämiellyttäviä oireita kuten kirvelevää tunnetta, punoitusta ja silmien väsymystä. Ongelma on erityisen yleistä tietokoneen ääressä työskentelevien keskuudessa, sillä ruudun tuijottaminen vähentää räpyttelyä ja kuivattaa silmien pintaa. Ikääntyminen vaikuttaa merkittävästi kyynelnesteen tuotantoon ja laatuun, minkä vuoksi kuivien silmien ongelmat lisääntyvät iän myötä. Myös ilmastointi, tuuli ja kuiva sisäilma voivat pahentaa oireita.
Apteekeista löytyy laaja valikoima kuivien silmien hoitoon tarkoitettuja tuotteita. Kyynelnesteen korvikkeet kuten Hyabak ja Viscotears ovat tehokkaita perushoitoon. Pitkäaikaiseen kosteuttamiseen sopivat geelit tarjoavat kestävämpää helpotusta, erityisesti yöaikaan käytettynä. Öljypohjaiset liuokset auttavat erityisesti silloin, kun kuivuus johtuu kyynelnesteen rasvakerroksen puutteesta.
Oikea annostelu on tärkeää: yleensä 1-2 tippaa kerrallaan riittää. Käyttötiheys vaihtelee tuotteen mukaan, mutta useimmat voidaan annostella useita kertoja päivässä tarpeen mukaan.
Allerginen silmätulehdus aiheuttaa epämiellyttävää kutinaa, silmäluomien turvotusta ja lisääntynyttä kyynelvuotoa. Oireet voivat olla kausiluonteisia, kuten keväisin ja kesäisin esiintyvät siitepölyallergiat, tai ympärivuotisia pöly- ja eläinallergioiden aiheuttamina. Birkan, lepän ja heinän siitepölyt ovat Suomessa yleisimpiä allergeeneja. Sisäilman allergeeneja ovat pölypunkit, homeet ja lemmikkieläinten hilse, jotka voivat aiheuttaa jatkuvia oireita.
Antihistamiinit silmätippoina, kuten Allergodil ja Opatanol, tarjoavat nopean helpotuksen paikallisesti silmissä. Nämä lääkkeet estävät histamiinitoimintaa ja vähentävät tulehdusreaktiota tehokkaasti.
Luonnolliset hoitomenetelmät sisältävät kamomillakuorista tehdyt kompressi ja allergeenivapaiden ympäristöjen luomisen kotiin. Vakavissa tapauksissa kannattaa hakeutua lääkärin hoitoon.
Silmäinfektiot ovat yleisiä vaivoja, jotka voivat johtua bakteereista tai viruksista. Sidekalvotulehdus on yleisin silmäinfektio, joka tunnistetaan usein silmän punoituksesta, kutinasta ja eritteestä. Bakteeriperäinen infektio aiheuttaa tyypillisesti märkivää, kellertävää eritettä, kun taas virusinfektio tuottaa kirkasta, vesimäistä vuotoa. Silmät voivat tuntua hiekkasilta ja olla aamulla kiinni kuivuneesta eritteestä.
Tartuntariski on suurin, kun infektoitunut henkilö koskettaa silmiään ja levittää bakteereita tai viruksia käsiensä kautta. Infektiot tarttuvat helposti myös yhteisten pyyhkeiden ja tyynyliinojen kautta. Hyvä käsihygienia ja henkilökohtaisten tavaroiden käyttö ehkäisevät tehokkaasti tartuntoja.
Bakteeriperäiset silmäinfektiot vaativat yleensä antibioottihoitoa. Suomessa käytetään reseptilääkkeinä muun muassa kloramfenikolia ja fusidiinihappoa sisältäviä silmätippoja. Lieviin oireisiin on saatavilla käsikauppalääkkeitä, kuten keinotekoiset kyyneleet ja antiseptiset liuokset, jotka voivat helpottaa ärsytystä ja kuivuutta.
Lääkäriin tulee hakeutua, jos oireet pahenevat tai eivät helpota 2-3 päivässä, näkö heikkenee, ilmenee voimakasta kipua tai valoherkkyyttä, tai jos eritteet ovat runsaita ja märkäisiä.
Silmäinfektioiden hoidossa on tärkeää noudattaa hyviä hygieniatoimia:
Kohonnut silmäpaine on vakava terveysuhka, joka voi johtaa glaukooman kehittymiseen. Glaukoma on sairausryhmä, jossa silmäpaine vaurioittaa näköhermoa vähitellen ja peruuttamattomasti. Vaarallisuus piilee siinä, että sairaus etenee usein oireettomasti vuosien ajan, ja potilas huomaa näön heikkenemisen vasta myöhäisessä vaiheessa.
Näköhermon vaurioituminen alkaa usein näkökentän reunoilta, mikä tekee sen havaitsemisesta haastavaa arkielämässä. Hoitamattomana glaukoma voi johtaa täydelliseen sokeutumiseen, minkä vuoksi säännölliset silmätarkastukset ovat erityisen tärkeitä yli 40-vuotiaille.
Glaukooman hoito perustuu ensisijaisesti silmäpainetta alentaviin tippoihin, jotka määrätään reseptillä. Nämä lääkkeet vähentävät silmänestteen tuotantoa tai parantavat sen poistumista silmästä. Hoito on yleensä elinikäistä, ja lääkkeiden säännöllinen käyttö on välttämätöntä sairauden etenemisen estämiseksi.
Säännöllinen seuranta silmälääkärin vastaanotolla on välttämätöntä hoidon tehon arvioimiseksi. Elämäntapamuutoksilla, kuten säännöllisellä liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla ja tupakoimattomuudella, voidaan tukea hoitoa ja ylläpitää silmien terveyttä.
Silmävammat voivat sattua yllättäen arkielämässä. Yleisimpiä tapaturmia ovat vierasesineiden joutuminen silmään, kemikaaliroiskeet sekä erilaiset iskuvammat ja hiertymiset. Vierasesineet kuten hiekanjyvät, pöly tai sirpaleet aiheuttavat ärsytystä ja kipua. Kemikaaliroiskeet, erityisesti kodinhoitokemikaalit, voivat vahingoittaa silmää vakavasti. Iskuvammat syntyvät usein urheilussa tai työpaikoilla, kun silmään kohdistuu mekaanista voimaa.
Jokaisen kodin ensiapukaappiin kuuluu silmähuuhteluliuos, joka on ensisijainen hoito useimmissa silmävammoissa. Huuhtelu poistaa tehokkaasti vierasesineita ja laimentaa haitallisia aineita. Suojakalvot ja steriilit siteet suojaavat vaurioitunutta silmää lisävahingolta. On tärkeää muistaa, että hierominen voi pahentaa tilannetta.
Hyvä silmähygienia alkaa oikeanlaisesta puhdistustekniikasta. Kädet tulee pestä aina ennen silmien koskettelua. Meikin poisto tulee tehdä hellästi erikseen silmämeikille tarkoitetuilla puhdistusaineilla, jotka eivät ärsytä herkkää silmäaluetta. Kontaktilinssien käyttäjien tulee noudattaa erityistä hygieniarutiinia, johon kuuluu linssien säännöllinen puhdistus ja säilytysnesteiden vaihto.
Suojalasien käyttö työpaikoilla ja harrastuksissa ehkäisee tehokkaasti silmävammoja. Ruokavaliolla on merkittävä rooli silmäterveyteen - A-vitamiini, omega-3-rasvahapot ja antioksidantit tukevat näkökyvyn säilymistä. Säännölliset silmätarkastukset optikolla tai silmälääkärillä auttavat havaitsemaan ongelmat varhaisessa vaiheessa.
Kiireellistä hoitoa vaativat äkillinen näön heikkeneminen, voimakas kipu, valoarkuus tai kemikaaliroiskeet. Muita varoitusmerkkejä ovat pitkittynyt punoitus, vuoto tai näkökentän muutokset.
