Ruoansulatuskanava on monimutkainen järjestelmä, joka ulottuu suusta peräsuoleen ja vastaa ravinnon pilkkomisesta, imeyttämisestä ja jätteiden poistamisesta. Järjestelmään kuuluvat suu, ruokatorvi, mahalaukku, ohutsuoli, paksusuoli sekä apuelimet kuten maksa, haima ja sappirakko. Terveen ruoansulatuksen kannalta on tärkeää, että kaikki osat toimivat yhteistyössä tehokkaasti.
Suomalaisilla yleisimmät ruoansulatusvaivat liittyvät usein elämäntapoihimme ja ruokailutottumuksiimme. Närästys, turvotus, ripuli, ummetus ja vatsakivut ovat arkipäivää monille. Nämä oireet voivat johtua stressistä, epäsäännöllisistä ruokailuajoista, liian rasvaisen tai mausteiden ruoan nauttimisesta.
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos oireet jatkuvat yli kahden viikon ajan, esiintyy verta ulosteessa, voimakkaita vatsakipuja tai painonlaskua. Myös toistuvat närästysoireet vaativat ammattilaisen arviointia.
Närästys on polttava tunne rintalastan takana, joka syntyy mahalaukun hapan sisällön noustessa ruokatorveen. Oireet pahenevat usein syömisen jälkeen, makuuasennossa tai kumartuessa eteenpäin. Närästyksen taustalla voi olla ruokatorven sulkijalihaksen heikentyminen, mahalaukun liiallinen happotuotanto tai hiatatyra.
Mahahaava muodostuu, kun mahalaukun tai pohjukaissuolen limakalvo vaurioituu. Tärkein syy on Helicobacter pylori -bakteeri-infektio, joka aiheuttaa kroonista tulehdusta. Myös tulehduskipulääkkeiden pitkäaikainen käyttö, stressi ja tupakointi lisäävät mahahaavan riskiä.
Protonipumpun estäjät kuten Nexium, Lansoprazol, Pantoprazol ja Esomeprazol vähentävät tehokkaasti mahalaukun happotuotantoa. Antasidit neutraloivat jo muodostunutta happoa ja tarjoavat nopeaa, mutta lyhytaikaista helpotusta. Lääkkeiden valinnassa kannattaa kuunnella apteekin henkilökunnan neuvoja.
Ruokavaliolla on keskeinen rooli hoidossa. Pienet, säännölliset ateriat, happamiien ja rasvaisten ruokien välttäminen sekä kohonneessa asennossa nukkuminen helpottavat oireita merkittävästi.
Akuutti ripuli kestää yleensä alle kaksi viikkoa ja johtuu usein virusinfektiosta, ruokamyrkytyksestä tai lääkkeiden sivuvaikutuksista. Krooninen ripuli jatkuu yli neljä viikkoa ja voi liittyä IBS-oireyhtymään, tulehduksellisiin suolistosairauksiin tai ruoka-aine-intoleransseihin. Krooninen ripuli vaatii aina lääkärin selvityksiä taustasyyn löytämiseksi.
Ummetus voi johtua riittämättömästä kuidun saannista, vähäisestä nesteytyksetä, liikkumattomuudesta tai lääkkeiden sivuvaikutuksista. Pitkittynyt ummetus voi aiheuttaa vatsakipua, turvotusta ja pahimmillaan suolitukoksia. Apteekista saatavat hoitovaihtoehdot sisältävät:
Lääkärin arvio tarvitaan, jos ripuli jatkuu yli viikkoa, mukana on verta tai kuumetta, tai jos ummetus ei helpotu lääkehoidosta huolimatta. Nestehukan ehkäisy on tärkeää erityisesti lapsilla ja ikääntyneillä.
Ärtyvä suoli -oireyhtymä on toiminnallinen suolistosairaus, joka aiheuttaa vatsakipua, turvotusta ja suoliston toiminnan häiriöitä. IBS jaetaan kolmeen päätyyppiin: ripuli-IBS (IBS-D), ummetys-IBS (IBS-C) ja sekavirtainen IBS (IBS-M), jossa ripuli ja ummetus vuorottelevat.
Stressi ja tietyt ruoka-aineet voivat laukaista IBS-oireita. Apteekista saatavat lääkevaihtoehdot sisältävät suolistolihaksia rentouttavat Spasmex, Colofac ja Duspatalin. FODMAP-ruokavalio, jossa vältetään tiettyjä fermentoituvia hiilihydraatteja, voi merkittävästi helpottaa oireita.
IBS-oireiden hallinta parantaa elämänlaatua huomattavasti. Säännöllinen liikunta, stressinhallinnan menetelmät ja oikeaoppinen ruokavalio ovat keskeisiä hoitomuotoja lääkehoidon rinnalla.
Maksa on elimistömme keskeisin aineenvaihduntaelin, joka vastaa rasvojen hajotuksesta, proteiinien valmistuksesta ja myrkkyjen poistamisesta. Maksan toimintahäiriöt vaikuttavat merkittävästi ruoansulatukseen ja yleiseen terveyteen.
Rasvamaksa on yleinen ongelma, joka aiheuttaa väsymystä, vatsan alueen kipua ja maksa-arvojen nousua. Tämä tila liittyy usein ylipainoon, diabetekseen tai liialliseen alkoholinkäyttöön. Hoitona suositellaan painonpudotusta ja terveellisiä elintapamuutoksia.
Ruokavaliossa suositellaan vähärasvaisia ruokia, paljon kasviksia ja hedelmiä sekä riittävää nesteiden saantia. Säännöllinen liikunta tukee maksan terveyttä merkittävästi.
Vatsakipu ja pahoinvointi ovat yleisiä vaivoja, joiden syyt vaihtelevat lievistä ruoansulatushäiriöistä vakavampiin sairauksiin. Kivun sijainti, luonne ja kesto antavat vihjeitä mahdollisesta syystä.
Akuutti kipu voi johtua ruokamyrkytyksestä, suolistotulehduksesta tai stressistä. Krooninen kipu saattaa liittyä ärtyneen suolen oireyhtymään tai mahahaavaan. Arvioi kivun voimakkuutta ja oheistauteja huolellisesti.
Matkapahoinvointiin auttavat erityiset lääkkeet ja luonnolliset keinot. Hakeudu välittömästi lääkäriin, jos vatsakipu on voimakasta, sädehtii selkään tai liittyy kuumeeseen.
