Lihasrelaksantit ovat lääkeaineita, jotka vähentävät lihasjännitystä ja lievittävät lihasten kouristuksia. Ne toimivat joko vaikuttamalla keskushermostoon tai suoraan lihaskudokseen, rentouttaen siten ylijännittyneitä lihaksia ja helpottaen kipua.
Keskushermostoon vaikuttavat lihasrelaksantit estävät hermoimpulssien kulkua selkäytimessä ja aivoissa, mikä vähentää motoristen neuronien aktivaatiota. Tämä johtaa lihasten rentoutumiseen ja spastisuuden vähenemiseen. Perifeeriset lihasrelaksantit puolestaan vaikuttavat suoraan lihassolun kalsiumionien vapautumiseen.
Krampinlievittäjät soveltuvat akuuttien lihasvammojen hoitoon, kun taas spastisuuslääkkeet on tarkoitettu kroonisten neurologisten sairauksien aiheuttaman lihasjäykkyyden hoitoon. Lihasrelaksantteja käytetään selkäkivun, niskakivun, fibromyalgian ja erilaisten lihasvammojen hoidossa.
Yleisimmät sivuvaikutukset sisältävät väsymystä, huimausta, pahoinvointia ja koordinaatiohäiriöitä. Lääkkeet voivat heikentää ajokelpoisuutta, ja niitä tulisi käyttää varoen yhdessä alkoholin tai muiden keskushermostoa lamaavien aineiden kanssa.
Baklofeeni on GABA-B-reseptorien agonisti, joka vähentää spastisuutta vaikuttamalla selkäytimen refleksikaariin. Sitä käytetään erityisesti MS-taudin, selkäydinvammojen ja CP-vamman aiheuttaman spastisuuden hoidossa. Aloitusannos on yleensä 5 mg kolme kertaa päivässä, ja annosta nostetaan vähitellen tarpeen mukaan.
Titsanidiini on alfa-2-adrenerginen agonisti, joka vähentää spastisuutta vaikuttamatta merkittävästi lihasvoiman tasoon. Se sopii hyvin akuutin spastisuuden hoitoon ja on erityisen hyödyllinen potilailla, jotka tarvitsevat säilyttää lihasvoimansa päivittäisissä toiminnoissa.
Keskushermostoon vaikuttavat lihasrelaksantit voivat aiheuttaa sedaatiota, kognitiivisten toimintojen heikkenemistä ja ortostaattista hypotensiota. Ne voivat olla vuorovaikutuksessa muiden lääkkeiden kanssa, erityisesti bentsodiatsepiinien ja opioidien kanssa. Pitkäaikainen käyttö voi johtaa toleranssiin ja riippuvuuteen, minkä vuoksi hoitoa tulee seurata säännöllisesti.
Dantroleenitrium on ainutlaatuinen lihasrelaksantti, joka vaikuttaa suoraan lihassyihin estämällä kalsiumin vapautumista sarkoplasmaattisesta verkostosta. Tämä mekanismi tekee siitä erityisen tehokkaan spastisuuden hoidossa sekä elintärkeän lääkkeen pahanlaatuisen hypertermian käsittelyssä.
Dantroleenitrium soveltuu erityisesti kroonisen spastisuuden hoitoon, kun sairaus johtuu selkäydinvammasta, aivohalvauksesta tai MS-taudista. Pahanlaatuisen hypertermian hoidossa se on ensisijainen lääke, jota annetaan suonensisäisesti kiireellisissä tilanteissa.
Tavallinen aloitusannos aikuisille on 25 mg kerran päivässä, jota nostetaan vähitellen 25 mg:n askelin viikon välein. Tavanomainen ylläpitoannos on 100-400 mg päivässä jaettuna useampaan annokseen.
Yleisimmät sivuvaikutukset sisältävät lihasheikkoutta, väsymystä ja ripulia. Maksatoimintoja tulee seurata säännöllisesti hoidon aikana. Lapsipotilailla annostus määritetään painon mukaan, ja ikääntyneillä aloitetaan pienemmillä annoksilla lisääntyneen sivuvaikutusriskin vuoksi.
Botuliinitoksiini on tehokas hoitomuoto paikalliselle spastisuudelle ja dystonialle. Se estää asetylikoliinin vapautumisen hermopäätteistä, mikä johtaa lihasten rentoutumiseen pistoskohdissa. Hoito on erityisen hyödyllinen, kun spastisuus keskittyy tiettyihin lihasryhmiin.
Botuliinitoksiinihoito sopii hyvin seuraavien tilojen hoitoon:
Hoito toteutetaan erikoislääkärin toimesta sairaalassa tai erikoispoliklinikalla. Pistokset annetaan EMG-ohjatusti tai anatomisten maamerkkien perusteella tarkkaan valittuihin lihaskohtiin.
Hoidon vaikutus alkaa 3-7 päivän kuluttua ja kestää tyypillisesti 3-6 kuukautta. Hoito voidaan toistaa tarpeen mukaan. Suomessa botuliinitoksiinihoito on saatavilla erikoissairaanhoidossa, ja se kuuluu Kela-korvausten piiriin tietyissä indikaatioissa. Sivuvaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä, kuten paikallista kipua tai heikkoutta pistosalueella.
Noudata aina lääkärin määräämää annosta ja ottamisaikoja. Lihasrelaksantteja otetaan yleensä aterioiden yhteydessä vatsavaivoja välttääksesi. Älä koskaan ylitä suositeltua annosta, sillä se voi aiheuttaa vaarallista lihasheikkoutta ja hengityslaman.
Lihasrelaksantit voivat voimistaa muiden rauhoittavien lääkkeiden vaikutusta. Kerro lääkärille kaikista käyttämistäsi lääkkeistä, erityisesti:
Vältä alkoholin käyttöä hoidon aikana, sillä se lisää väsymystä ja heikentää reaktiokykyä vaarallisesti. Lihasrelaksantit voivat heikentää ajokykyä merkittävästi - älä aja autoa tai käytä koneita lääkityksen aikana. Ota yhteyttä lääkäriin, jos koet voimakasta väsymystä, hengitysvaikeuksia tai allergisia reaktioita. Säilytä lääkkeet kuivassa, viileässä paikassa lasten ulottumattomissa ja hävitä vanhentuneet lääkkeet apteekin kautta.
Hakeudu välittömästi hoitoon, jos lihaskireys liittyy tapaturmaan, aiheuttaa voimakasta kipua tai jos koet puutumisoireita, heikkoutta tai kuumetta. Pitkittyneet lihaskrampit ja toistuva niska-hartiaseudun jäykkyys vaativat myös lääkärin arviointia.
Lihasrelaksantit toimivat parhaiten osana laajempaa hoitosuunnitelmaa. Fysioterapia auttaa palauttamaan lihasten joustavuutta ja vahvistamaan tukilihastura. Muita tehokkaita hoitokeinoja ovat:
Ennaltaehkäisyssä säännöllinen liikunta, ergonomia ja riittävä lepo ovat avainasemassa. Pitkäaikaishoito vaatii säännöllistä seurantaa lääkärin kanssa. Lääkehoidon lopettaminen tulee tehdä vähitellen lääkärin ohjauksessa äkillisten vieroitusoireiden välttämiseksi.
