HIV (Human Immunodeficiency Virus) on virus, joka heikentää elimistön immuunijärjestelmää hyökkäämällä CD4-solujen kimppuun. Hoitamattomana HIV-infektio etenee AIDS-vaiheeseen, jossa elimistö menettää kykynsä taistella infektioita ja syöpiä vastaan.
HIV tarttuu suojaamattoman seksin, saastuneiden neulojen käytön tai äidistä lapseen raskauden aikana. Ehkäisy perustuu turvallisiin seksikäytäntöihin, puhtaisiin neuloihin ja PrEP-ennaltaehkäisyyn riskiryhmille.
Varhainen diagnoosi on ratkaisevan tärkeä. Suomessa HIV-testaus on luottamuksellista ja maksutonta terveyskeskuksissa. Nopea hoidon aloitus estää taudin etenemisen ja vähentää tartuntariskiä.
Suomen HIV-hoito on maailman huippuluokkaa. Kela korvaa lääkekustannukset täysimääräisesti, ja hoito on keskitetty erikoissairaanhoitoon. Nykyisin HIV-positiiviset voivat elää lähes normaalia elämää asianmukaisen hoidon ansiosta.
Antiretroviraalilääkkeet estävät HIV-viruksen lisääntymisen elimistössä. Hoidon tavoitteena on saada viruskuorma havaitsemattomaksi, mikä pysäyttää taudin etenemisen ja tekee potilaasta tartuttamattoman.
Nykyhoito perustuu aina vähintään kolmen lääkeaineen yhdistelmään. Tämä maksimoi tehon ja minimoi resistenssiriskin. Useimmat potilaat saavat yhden tabletin päivässä, joka sisältää kaikki tarvittavat lääkeaineet.
Säännöllinen lääkitys on kriittistä resistenssin ehkäisemiseksi. Lääkityksen keskeyttäminen tai epäsäännöllinen otto mahdollistaa virusmutaatioiden syntymisen. Resistenssitestaus tehdään ennen hoidon aloitusta ja epäonnistumisen yhteydessä.
Nykyiset HIV-lääkkeet ovat hyvin siedettyjä, mutta sivuvaikutuksia voi esiintyä. Yleisimpiä ovat pahoinvointi, päänsärky ja väsymys. Lääkäri seuraa säännöllisesti veren arvoja ja säätää tarvittaessa lääkitystä. Yli 95%:n sitoutuminen lääkitykseen on välttämätöntä hoidon onnistumiseksi.
Suomessa on saatavilla useita tehokkaita HIV-lääkkeitä, jotka mahdollistavat viruksen tehokkaan hallinnan ja normaalin elämän laadun ylläpitämisen. Nykyiset HIV-lääkkeet jakautuvat pääasiassa yhdistelmävalmisteisiin ja yksittäisiin vaikuttaviin aineisiin.
Yhdistelmävalmisteet ovat nykyajan HIV-hoidon kulmakivi, sillä ne sisältävät useita vaikuttavia aineita yhdessä tabletissa, mikä parantaa merkittävästi hoitoon sitoutumista. Biktarvy sisältää biktegravir-, tenofovir alafenamide- ja emtrisitiini-yhdistelmän, joka on yksi uusimmista ja tehokkaimmista hoitovaihtoehdoista.
Triumeq yhdistää dolutegravir-, abakaviiri- ja lamivudiini-vaikuttavat aineet ja on osoittautunut erittäin tehokkaaksi monissa kliinisissä tutkimuksissa. Genvoya ja Stribild sisältävät molemmat elvitegravir-pohjaisen yhdistelmän, mutta eroavat tenofovir-muodossaan.
Kaikki HIV-lääkkeet ovat Suomessa reseptilääkkeitä, jotka määrää yleensä infektiolääkäri tai HIV-hoitoon erikoistunut lääkäri. Lääkkeet ovat saatavilla kaikista apteekeista, ja Kela korvaa niitä erityiskorvausluokassa. Lääkkeiden vaihtaminen geneerisiin vaihtoehtoihin on mahdollista lääkärin harkinnan mukaan, mutta se edellyttää huolellista seurantaa viruskuorman pysymiseksi hallinnassa.
PrEP ja PEP ovat tärkeitä HIV-tartunnan ehkäisymenetelmiä, jotka tarjoavat suojaa ennen mahdollista altistumista tai sen jälkeen. Nämä hoitomuodot ovat saaneet yhä enemmän huomiota osana kattavaa HIV-preventiota Suomessa.
Esikontaktiprofylaksia suositellaan henkilöille, joilla on korkea riski HIV-tartunnalle. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa miehet, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa ilman kondomia, henkilöt, joiden kumppanilla on HIV-tartunta, sekä huumeiden pistoskäyttäjät.
Seuranta sisältää säännölliset HIV-testit, munuaisten toiminnan seurannan sekä muiden sukupuolitautien testauksen. Kustannukset vaihtelevat, mutta Kela korvaa PrEP-lääkkeitä tietyissä tilanteissa. PEP-hoito on yleensä maksutonta päivystyksessä aloitettuna.
Neuvonta ja tukipalvelut ovat saatavilla terveyskeskuksissa, tartuntatautien polikliinikoilla ja järjestöjen kautta. Asiantunteva ohjaus on tärkeää hoidon onnistumiselle ja sivuvaikutusten hallinnalle.
HIV-hoidon onnistuminen edellyttää säännöllistä ja huolellista seurantaa. Laboratoriotutkimukset ovat keskeinen osa hoitoa, sillä niiden avulla voidaan arvioida hoidon tehoa, tunnistaa mahdolliset sivuvaikutukset ja tehdä tarvittaessa muutoksia lääkitykseen.
CD4-solut ovat valkosoluja, jotka ovat keskeisiä elimistön immuunipuolustuksessa. HIV-virus hyökkää näitä soluja vastaan, joten niiden määrän seuranta kertoo immunojärjestelmän tilasta. Normaali CD4-solujen määrä on 500-1200 solua mikrolitrassa verta. Hoidon tavoitteena on nostaa CD4-määrä mahdollisimman korkealle tasolle ja pitää se siellä.
Virusmäärä eli viralinen kuormitus kertoo, kuinka paljon HI-virusta on veressä. Tehokas lääkehoito pyrkii laskemaan virusmäärän alle mittausrajan, jolloin puhutaan havaitsemattomasta virusmäärästä. Tämä on hoidon päätavoite, ja se tarkoittaa myös sitä, että virus ei tartu sukupuoliteitse.
HIV-lääkkeet voivat vaikuttaa maksan ja munuaisten toimintaan, minkä vuoksi näiden elinten toimintaa seurataan säännöllisesti. Laboratoriokokeissa mitataan muun muassa maksa-arvoja (ALAT, AFOS) ja munuaistoimintaa kuvaavia arvoja (kreatiniini, GFR). Arvojen muutokset voivat edellyttää lääkityksen säätöä.
Hoidon tehoa arvioidaan säännöllisesti virusmäärän ja CD4-solujen määrän perusteella. Mikäli lääkitys ei toimi riittävän tehokkaasti, lääkäri voi vaihtaa lääkitystä. Resistenssitutkimukset auttavat löytämään tehokkaimman lääkeyhdistelmän.
HIV-lääkkeiden mahdolliset sivuvaikutukset vaihtelevat lääkkeittäin. Yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat:
Hoidon alussa kontrolleja on tiheämmin, yleensä 2-4 viikon välein. Vakiintuneen hoidon aikana kontrolleja on tyypillisesti 3-6 kuukauden välein. Kontrollikäynnit Suomessa toteutetaan pääsääntöisesti yliopistosairaaloiden infektio-osastoilla, joissa on erikoisosaamista HIV-hoidosta.
HIV-positiivisille suositellaan tiettyjä rokotuksia immuunipuolustuksen heikkenemisen vuoksi. Tärkeitä rokotuksia ovat pneumokokkirokote, influenssarokote ja hepatiitti B -rokote. Elävää virusta sisältäviä rokotteita vältetään yleensä, kun CD4-määrä on matala.
HIV-hoidossa ei ole kyse vain viruksen torjunnasta, vaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Nykyaikaisella hoidolla HIV-positiiviset voivat elää täysipainoista ja normaalia elämää. Hyvä elämänlaatu edellyttää sekä fyysisen että psyykkisen terveyden huomioimista.
HIV-diagnoosi voi aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita ja pelkoja. Psykososiaalinen tuki on tärkeä osa hoitoa diagnoosin kaikissa vaiheissa. Suomessa on saatavilla asiantuntevaa neuvontaa ja tukea HIV-tukikeskusten ja tartuntatautien poliklinikkojen kautta. Sosiaalityöntekijät ja psykologit auttavat käsittelemään diagnoosin tuomia haasteita.
Terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta tukevat immunojärjestelmää ja parantavat elämänlaatua. HIV-positiivisille suositellaan monipuolista, vitamiini- ja kivennäisainerikasta ruokavaliota. Liikunta auttaa ylläpitämään lihasmassaa ja luuston terveyttä, mikä on tärkeää erityisesti ikääntyessä.
HIV-positiivisilla on suurentunut riski masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen. Mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa hoidon toteutumiseen ja elämänlaatuun. Tarvittaessa tarjotaan mielenterveyspalveluita, ja lääkityksen yhteensopivuus HIV-lääkkeiden kanssa tarkistetaan aina.
HIV ei estä perheen perustamista tai parisuhteen ylläpitämistä. Tehokkaalla hoidolla virusmäärä saadaan havaitsemattomalle tasolle, jolloin tartuntariski sukupuoliteitse on eliminoitunut. HIV-positiiviset voivat saada lapsia turvallisesti asianmukaisen hoidon ja seurannan avulla.
HIV-positiivisilla on samat oikeudet työelämässä kuin muillakin. HIV-diagnoosi ei yleensä vaikuta työkykyyn, ja tartuntariski työpaikalla on olematon. Suomessa on kielletty syrjintä HIV-statuksen perusteella, eikä työntekijän tarvitse kertoa diagnoosistaan työnantajalle.
Vertaistuki on monille tärkeä voimavara. Suomessa toimii useita HIV-positiivisten yhdistyksiä, jotka tarjoavat:
HIV-hoidon kehitys jatkuu nopeasti. Tulevaisuudessa on odotettavissa entistä helpompia lääkemuotoja, kuten pitkävaikutteisia injektioita. Tutkimus HIV:n parantamiseksi jatkuu aktiivisesti, ja ensimmäiset "toiminnallisen parantumisen" tapaukset antavat toivoa tulevaisuudelle.
