Allergia on elimistön yliherkkyysreaktio tavallisesti vaarattomille aineille, joita kutsutaan allergeeneiksi. Suomessa noin 25-30% väestöstä kärsii jonkinlaisesta allergiasta, ja esiintyvyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Yleisimpiä allergeeneja ovat siitepöly, eläinkarva, ruoka-aineet kuten maito ja munat sekä pölypunkit.
Allergisten reaktioiden vaikeusasteet vaihtelevat lievistä oireista, kuten nuha ja kutina, vakaviin reaktioihin kuten anafylaksiaan. Lääkäriin tulee hakeutua, jos oireet haittaavat arkielämää, pahentuvat ajan myötä tai jos epäilee vakavaa allergista reaktiota. Varhainen diagnoosi ja hoito parantavat merkittävästi elämänlaatua.
Suomessa siitepölykausi alkaa yleensä maaliskuussa lepän siitepölyllä ja jatkuu syyskuulle asti. Koivun siitepöly aiheuttaa oireita huhti-toukokuussa, heinikkokasvien kesä-heinäkuussa ja pujon elo-syyskuussa. Tyypillisiä oireita ovat tukkoisuus, aivastelu, silmien kutina ja kyynelehtiminen.
Saatavilla olevia lääkkeitä:
Seuraa siitepölytiedotusta ja vältä ulkoilua korkean pitoisuuden aikoina. Pidä ikkunat kiinni siitepölykaudella, suihkussa käynti illalla poistaa siitepölyjäämiä ja sisätilojen säännöllinen siivous vähentää altistumista allergeeneille.
Ruoka-allergiat ovat yleistyneet Suomessa viime vuosikymmeninä. Yleisimmät ruoka-allergeenit suomalaisilla ovat maito, kananmuna, kala, äyriäiset, pähkinät, soija, vehnä ja siemenet. On tärkeää ymmärtää ero ruoka-allergian ja ruoka-aineiden intoleranssin välillä: allergia aktivoi immuunijärjestelmän ja voi aiheuttaa vakavia reaktioita, kun taas intoleranssi liittyy entsyymien puutokseen eikä uhkaa henkeä.
Ruoka-allergian onnistunut hallinta edellyttää tarkkaa ruoka-aineiden lukemista, ympäristön kontrollointia ja lääkkeiden saatavilla pitämistä.
Atooppinen ihottuma on yleisin ihon allerginen sairaus, joka vaatii pitkäjänteistä hoitoa. Kosketusallergia kehittyy, kun iho altistuu toistuvasti allergeenille, ja se tunnistetaan usein ihottuman sijainnista. Nokkosihottuma puolestaan ilmenee kutisevina paukamina ja voi johtua sekä allergisista että ei-allergisista tekijöistä.
Säännöllinen ihonhoito ja liipaisutekijöiden välttäminen ovat avainasemassa ihon allergisten reaktioiden hallinnassa.
Allerginen astma liittyy usein muihin allergiaoireisiin, kuten allergiseen nuhaan ja atooppiseen ihottumaan. Hoitostrategia perustuu allergeenien välttämiseen ja oikeanlaiseen lääkehoitoon. Allergisen nuhan hoito parantaa merkittävästi astmaoireiden hallintaa.
Allergiatestien avulla tunnistetaan allergeenit, mikä mahdollistaa kohdennettuja hoitopäätöksiä. Ihopistokokeet ja allergeenispesifiset IgE-vasta-aineet ohjaavat sekä allergeenien välttelyä että mahdollista hyposensitisaatiohoidon aloittamista.
Anafylaksia on henkeä uhkaava allerginen reaktio, joka vaatii välitöntä hoitoa. Oireet kehittyvät nopeasti: ihon punoitus, turvotus, hengitysvaikeus, pahoinvointi ja verenkierron häiriöt. Ensiapu: aseta potilas makuulle, nosta jalat ylös ja anna adrenaliini välittömästi.
Adrenaliinikynä pistetään reiden ulkosivuun vaatteiden läpi. Säilytä huoneenlämmössä ja tarkista säännöllisesti viimeinen käyttöpäivä. Soita hätänumeroon 112 aina anafylaksian yhteydessä. Allergialääkkeet tulee säilyttää kuivassa ja viileässä paikassa alkuperäispakkauksessa.
Matkustaessa varaudu ottamalla mukaan riittävästi lääkkeitä, allergiapassi ja käännökset allergeeneista kohdemaan kielellä. Ilmoita allergioistasi lentoyhtiölle etukäteen.
